Vihdoin

Vihdoin oon Uudessa-Seelannissa! En tajuu, tää on hienoo :) 9 tunnin lennon jälkee oli tosi limanen ja ryytyny olo. Istuin kahen mummelin välissä ja autoin vuoron perään molempia selviämään lennon tarjoamista haasteista. Mut lentoketällä mua odotti pieni mutta iloinen vastaanottokomitea. Oli tervetullut olo :) <3

Tääl on kylmä. Oikeesti. Taloissa ei oo keskuslämmitystä, hyytävää. Ja sängyissä patja lämmitetään ennen nukkumaanmenoa. Ulkona ehkä +10, tuulen takia varmaan +5. Ja sisällä melkein saman verran sitte. Lehti raportoi kylmimmästä säätapahtumasta 16 vuoteen. Hui?

Talot on amerikkalaistyylisiä, ainaki mun mielestä. Pihalla kasvaa sitruunoita ja palmuja. Ikkunasta näkyy Auckland komeassa kokonaisuudessaan. Ja aksentti on ihana <3

Mut kyllä suomalainen pärjää täällä kylmyydessä. Varsinki jos on näin ihanan lämmin counsellor! Asun tällä hetkellä mun kuuskyppisen counsellorin ja tän miehen luona. Nää on ku toiset isovanhemmat mulle! Ihania ihmisiä, nää pitää musta hyvää huolta. Ja ne anto mun nukkua jonku 15 tuntia! Olin niin väsyny eilisen päivän jälkee et heräsin täällä vast iltapäivällä kahelta. Ja olin sentää menny aikasin nukkumaa.

Harmitti jättää Singapore ja sen ihana porukka taakse ja erkaantua eri puolille Oseaniaa. Singaporen leiri oli aivan upee, ilman sitä oltais jääty paljosta paitsi. Andrew oli ehkä paras opas ikinä! Nähtiin kaupungin kaikki eri kasvot ja käveltiin varmasti jotai 40 km.

Mut nyt oon mun uudessa kotimaassa, kaukana kaikesta. Tänää illalla meen ekaan Rotarykokoukseen ja luultavasti tapaan ihan kauheesti uusia ihmisiä! Käyntikortit vaa mukaa )

En jaksais viel laittaa mitää kuvia tänne, vie aikaa ja must tuntuu et meen nyt seurustelemaan mun uusien  isovanhempien kanssa. otin Singaporessa jonku vähä yli 700 kuvaa ( oikeesti 1000 mut poistin huonimmat jo) ja niis on läpikäymistä.

Terveisiä siis Uudesta-Seelannista, toivottavasti siellä pohjosessa on lämmin :)

Lotta